Kirjoittajat: Tiina Kaakkolahti, HR-johtaja, Trevian Asset Management Oy & Jouni Veijalainen, Kasvatustieteen tohtori, psyykkisen kasvun valmentaja, kouluttaja & luennoitsija
Todistamme aikaa, jossa työtä ja työn tekemisen tapoja rouhivat monenlaiset muutosvoimat. Yksi merkittävimmistä muutoksista on työelämän jakautuminen lähi- ja etätyöhön. Olemme jopa saaneet työelämään aivan uuden käsitteen: hybridityö. Koska sen ääriviivat ovat vasta hahmottumassa, niin käsitteenä se tällä hetkellä tarkoittaa etä- ja lähityötä jatkuvasta satunnaiseen ja kaikkea siltä väliltä. Hybridityö kieltämättä monipuolistaa työn tekemisen tapaa, mutta usein sivuutamme tässä keskustelussa psyykkisen hyvinvointimme tarpeet. Näiden tarpeiden tunnistaminen ja vahvistaminen työyhteisössä voi olla tulevaisuuden voittajayritysten salainen ase.
Tutkimukset osoittavat läsnätyön merkityksen hyvinvoinnissa
Psyykkinen hyvinvointi ja työn merkityksellisyyden kokemukset rakentuvat aidoissa ja hyväksyvissä työyhteisöissä. Työyhteisöt, jotka kohtaavat kasvokkain toisiansa, tuntevat tutkitusti enemmän yhteenkuuluvuutta, sosiaalisten suhteiden koheesiota, sekä kokevat saavan enemmän tukea ja apua työssään (Tanskanen ym., 2023). Kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset työssä tukevat psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää tarvetta kuulua joukkoon, sekä helpottaa työssä jaksamista.
Myös aivotutkimukset (mm. Schwartz ym., 2017; Aagaard, 2022) osoittavat, miten kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus aktivoi aivojen sosiaalisia ja emotionaalisia alueita etäpalavereita enemmän, sekä miten lisääntyneet etäpalaverit voivat jopa haitallisesti kuormittaa aivoja. Nämä tulokset eivät ainoastaan liity ihmisen sosioemotionaaliseen hyvinvointiin, vaan myös työn laatuun. Työnteko ei ole vain määrällistä puurtamista, vaan myös laadullista ideointia sekä yhteisiä oivalluksen kokemuksia luottamuksen hengessä. Kasvokkain tapahtuvat muodolliset ja epämuodolliset vuorovaikutustilanteet käsittävät valtavan määrän hiljaista tietoa, jota sovellamme työssämme ja toistemme kohtaamisessa. Nämä kohtaamiset antavat aineksia intuitiiviselle asiantuntijatiedolle ja luovuudelle, jotka edesauttavat työyhteisöjä oppimaan ja kehittymään yhdessä. Ei ole siis väärin väittää, miten työyhteisön tärkein tila on yhteinen kahvihuone.
Hyvinvoiva työyhteisö houkuttelee etätyöstä takaisin toimistolle
Tutkimustuloksista poiketen, moni työntekijä on jatkanut etätyöskentelyä, vaikka siihen ei olisi työn puolesta asetettua tarvetta. Evoluutiopsykologisesti ajatellen ihminen on energiapihi olento, jonka yksi selviytymisstrategioista on välttää tarpeetonta energiakulutusta: jos saisimme valita suuntaammeko ulos piiskaavaan rankkasateeseen vai kääriydymmekö lämpimään vilttiin kotisohvalle, niin valitsemme helposti nautinnollisemman ja energiavapaamman vaihtoehdon. On myös vapauttavaa ajatella tekevänsä työtä omaehtoisesti määrätyssä paikassa, eikä siinä mihin meitä ohjataan.
Tämän subjektiivisen halun myötä saatamme siis kallistua etätyöskentelyn pariin, vaikka todellisuudessa meillä olisi mahdollisuus saada toisiltamme jotain paljon ainutlaatuisempaa yhteisöllisyyden tarpeen täyttyessä. Tämä edellyttää kuitenkin työyhteisöltä psykologisesti turvallista, hyväksyvää, arvostavaa ja työmotivaatiota kannattelevaa ilmapiiriä. Sen rakentamisessa tarvitaan jokaisen työyhteisön jäsenen panosta ja tahtotilaa.
Hahmotellessamme siis hybridityön ääriviivoja, yrityksissä olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, mikä meille on aidosti tärkeää, mitä tavoittelemme ja mitä haluamme säilyttää sekä vahvistaa tekemisessämme ja yrityskulttuurissamme. Näitä kysymyksiä tulisi tarkastella myös asiakkaan näkökulmasta. Tiedämme, että työ tukee parhaimmillaan hyvinvointiamme. Hyvinvoiva yksilö, tiimi ja organisaatio pystyvät tarjoamaan parastaan myös asiakkailleen.
Lähteet:
Aagaard, J. (2022). On the dynamics of Zoom fatigue. Convergence, 28(6), 1878-1891. https://doi.org/10.1177/13548565221099711.
Schwartz, L., Levy, J., Endevelt-Shapira, Y., Djalovski, A., Hayut, O., Dumas, G., & Feldman, R. (2022). Technologically-assisted communication attenuates inter-brain synchrony. NeuroImage, 264, 119677. https://doi.org/10.1016/j.neuroimage.2022.119677.
Tanskanen, J., Siiriäinen, A., Kemppinen, S., Mäkelä, L., & Urrila, L. (2023). Yhdessä etä-ja hybridityössä!: Tutkimus työyksinäisyydestä ja ennaltaehkäisevän ja korjaavan toimintamallin kehittäminen. Vaasan yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-065-8.
Comments